17-vuotiaan tytön vaihto-oppilasvuosi Uudessa- Seelannissa

maanantai 30. toukokuuta 2011

Maahockey

Harrastan siis netballin lisäksi maahockeyta. Harjoitukset maanantaisin ja keskiviikkoisin pelit.


Maahockey osottautu aika erilaiseks mitä mä odotin. Ensinäki hockeystick on sellanen tynkä mis ei oo ees kunnon lapaa. Lisäks mailan lapa on pyöreä toiselta puolelta, ja vain tasasta pintaa saa käyttää.
Luulin et säännöt olis ees jotenki samanlaiset ku jääkiekossa, mut ei (siks mä rikonki ehkä joka ikistä sääntöä mitä hockeyssa on).

Hockeyuniformu on tietty koulun jouluisissa väreissä. Vihreä hame ja punainen paita ja lisäksi oikein jouluiset säärisukat. Lisäks pitää olla hammas- ja säärisuojat. Hammassuoja oli aika yllätys mulle, en tienny et hockey on niin 'vaarallinen' laji et voi hampaansa menettää. Pallo on kyl tosi kova, et kyl siit varmaa hampaat lähtis jos sellanen tulis naamaa.

Hame tietty on mun mielest taas niin epäkäytännöllinen, mut on sitä jo alkanut tottumaan pelaamaan hameessa tai mekossa koska niitä on täällä melkeen joka urheilulajissa.

Netball vai Hockey?
- Netball, koska se on nopeampi laji ja kosketuksia palloon tulee tosi paljon. Hockeyssa juostaan edestakaisin kenttää ja toivotaan että jos se pallo osuis kohdalle.
Lisäks oon paljon parempi netballis ku hockeys. Kattoo nyt haluanko jatkaa hockeyta vai en.

tiistai 24. toukokuuta 2011

Viikko ilman tietokonetta

Ensinäkin pahoittelen tän kuukauden säälittävän pientä blogiarkostoa. Jotkut on jo ehtinyt blogejani kaipailemaan...
En yritä hirveesti mitään tekosyitä kehittelemään, mut minut tuntien onhan mun pakko silti yrittää selitää:
1. Mitään elämää mullistavaa ei ole tapahtunut --> ei mielenkiintosia blogiaiheita
2. Olen ollut kuluneen viikon kokonaan ilman tietokonetta (selitän kyllä miksi)

Satunnainen kuva Taru Sormusten Herrasta "hurjasta, pelottavasta" tulivuoresta (siitä jonne se sormus sitten heitettiin) Ompa hurja. Kuvatkoon se mun synkähköä viikkoa.

 Reilu viikko sitten oli oikea epäonnen viikko. Tiedän kyllä, että Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden (JEE!!), mut se ei paljon valoa tuonut viikkoon. Ensinäkin Madoka joutu ongelmiin organisaation kanssa, ja joutu melkeen lähtemään kotiin. Onneksi kuitenkin varoitus riitti tällä kertaa. Madokan piti kuitenkin poistaa Facebooktilinsä, koska Facebook oli koko jutun syy oikeastaan...

Kylminä iltoina takkatuli lämmittää
Lisäksi olen nyt kokenut maorihautajaiset.
Vuoden 13 oppilaat oli melko paljon poissa koulusta auttamassa vainajan perhettä, koska ystävämme kuului perheeseen... mutta ei siitä sen enempää.
Tarvitsimme lupalapun, jotta saimme olla koulualueen ulkopuolelle koulupäivän ajan. Lupalapun kanssa oli kuitenkin vähän... ongelmia. Meil oli kyllä hostvanhempien lupa, mut se ei ihan ollu siinä muodossa missä olis pitäny, mut mentiin silti auttamaan. Joten jouduttiin siitäki vähän koulussa ongelmiin yms...
Plus Madoka sai jälki-istuntoa yhestä muusta asiasta.

Kuten huomaatte, kaikki tää rysähti päälle vajaan puolen viikon sisällä. Hostvanhemmat ei oikeestaa ollu mitenkää vihasia, mut sovittiin että mulla on edessä yhden viikon tietokonekielto ja Madokalla kahden viikon konekielto...

Ei haitannu mua yhtään, hyväähän se vaan tekee irrottautua tietokoneesta vähäksi aikaa. Ajattelin mielessäni: Jes, upea treenausviikko tiedossa (koska ei oikeestaa olis muutakaa tekemistä ollu)!
Noh... tietenkään tämä ei onnistunut, koska oikeestaan koko perhe sairastu, minä mukaan lukien.
Olen siis juoksumatolla vietetyn ajan sijasta mm. lukenut kirjoja, katsonut leffoja, leiponut, siivonnut....

Kun ei voi lähettää sähköpostia tai jutella netissä, voi lähettää kirjeitä :)
 Launtaina kuitenkin haluttiin mennä netball peliin, koska joukkue ei olisi muuten saanut tarpeeksi pelaajia. Voitettiin peli ylivoimaisesti 24-9! Peli luisti ja mut valittiin 'Player of the Day", joten sain 3 pelaajapistettä!! Ei paha, jos ajattelee et pelasin semikuumeisena ja se oli vast mun toinen netballturnaus!

Ekasta turnauksesta, jossa voitettiin kaikki kolme peliä!
(mustat nauhat ystävän läheisen muistoksi)

Mitä olen siis oppinut tämän tietokoneettoman viikon kuluessa:
  1. Pienessä nuhassa urheilu taitaakin sujua paremmin (Madoka voitti koulussa cross countryn senioritytöt ja mut valittiin päivän pelaajaksi netballturnauksessa)
  2. Olen alkanut näkemään unet englanniksi
  3. Luen englannin kielisiä kirjoja jo oikeastaa suomenkielen nopeudella
  4. Ei tarvita kuin viikon netistä katoaminen ja kysymyksiä "oletko vielä hengissä?" alkaa tulemaan
  5. Facebook on muuttanut viestisysteemiä jotenkin oudosti + joku tyyppi USAn Washingtonista oli yrittäny kai hakkeroida mun facebooktilin, joten piti vaihtaa salasana yms.
  6. Kohteliaisuudet satunnaisilta ohikulkijoilta saa ihmisen hymyilemään koko päiväksi. Pitäisi siis alkaa itsekin viljelemään tätä taitoa :)
  7. Voisin pitää tietokonelakkoa useamminkin. Aika virkistävää.

tiistai 10. toukokuuta 2011

Mietteitä & muistelmia (part 1)



Oon kirjotellut sellasta tunnelmakirjaa tai miks sitä vois kutsuu. Lueskelin vanhempia merkintöjä naureskellen täsä yks päivä. Siihen on siis kirjoiteltu kaikkee mitä just sillä hetkellä on tullu mieleen + sinne on liimattu mm. vanhat lentoliput, lukujärjestys, erilaisia sisäänpääsyrannekkeita, lippuja ja lappuja, kuitteja...
Iso osa on nyt sellasia, mitä en tänne tule jakamaan tai muutenkin leikkaan osan pois, mutta voisin laittaa tänne muutamia mitkä sai mut nauramaan, ja muutenkin erilaisia tunnelmia.



Ensimmäiset kolme kuukautta, tunnelmakooste:
24.1. klo 17.00
Lento myöhästyy vähän, koska Shell päätti tunti sitten mennä lakkoon ja kone pitäis viel tankata... Joku mies pelaa iPadilla Angry Birdsia ja se on siinä ihan surkee. tekis mieli ottaa toi iPad tosta ja näyttää miten homma hoituu.
25.1. jossain Intian valtameren yläpuolella, aamulla
Sain vähän nukuttua, mutta en tarpeeksi...Lentokoneruoka ei enää kiinnosta
26.1 lentokoneessa Aucklandiin
Maahantulokortit sucks. Onko karkki ruokaa?

28.1. klo 17.12
Oon ollu jo muutaman tunnin tääl isäntäperheen luoja ja must tuntuu et hyvin menee...

2.2. klo 22.29
Oltiin uimassa jossain uimahallissa Wanganuissa. Siel oli saunaki!! Eikä se ollu ees huono!

8.2 klo 20.05
Huomenna kouluun (13-vuosi ja 9-vuosi), vähän jotenki jännittää. Valkoinen paita ei istu parhaiten.

21.2 klo 12.49
Turismia. Ei taaskaan tehä mitään. Menin vaihtamaan mun lukujärjestystä. Nyt on parempi kotsanryhmä, mut vaikeempi matikka. Mut kai se on ihan ok... Oon tyytyväinen valintoihin nyt :)

7.3. klo 8.07
Tääl on tänää ihan sika kylmä. Aamulla ei lämmin vesi toiminut ja mun piti pestä hiukset. Varpaat on niin jäässä!!! Huonekki on ihan kylmä ja oli kylmä nukkuu vaiks mul oli ekstra viltti.

14.3 klo 21.57
Mulla on huomenna duty (pitää valvoo nuorempia pihalla) ja mä en halua!! Yyh... kai se on pakko sit. Luultavasti se ei oo yhtää niin ärsyttävää ku ajattelen, mut silti! Arg.

19.3. klo 00.24
Huh, mikä tekstari-ilta!... Pitäiskö itsetunto olla nyt katossa? Naurattaa ainaki. Saattaa olla kulttuuriero toi kohteliaisuuksien jakeleminen

11.4. klo 20.12
Oon onnellinen!! ...

24.4. klo 11.02
Tein pääsiäissunnuntain kunniaks lettuja koko perheelle. Onnistuin hyvin ja lopputulos oli ihan hyvä vaikka onnistuinkin sulattamaan yhen muovisen lastan tai reunan siit. Hyvä minä. 

Eli mm. tälläsiä juttuja oli mielessä tammi-huhtikuussa. Kertokaa mielipeitä että haluatteko lisää tälläsiä sekalaisia tunnelmakatsauksia ja jos haluatte, niin kuinka usein?

maanantai 2. toukokuuta 2011

Water rafting



Vesiputooouuuss

Launtaina me mentiin Katuna River koskenlaskuun!! Paikan nimi oli "Hell's Gate" joten en sanoisi että kaikista kutsuvin nimi.
Reitin kuvaus meni näin:

"Pass through amazing steep, narrow, bush clad canyons, over and 14 rapids in purpose built Kaituna rafts in one hour, including the 7 m Tutea waterfall. Join River Rats in an adrenalin rush that takes you down the highest commercially rafted waterfall in the world. Fast and furious, this exhilarating ride moves you through foamy water and over the awesome seven metre drop.Although this trip provides full on action the river is pool drop meaning that every rapid is followed by calm water making it very forgiving for a grade 5 river...."
 
Viitos tason joki on niinku haastavin tai jotain, mut onhan tossa toi maailman korkein koskenlaskuun tarkotettu vesiputous. Reitti keski yhteensä n. tunnin ja meitä oli yhteensä kolme venettä. Voin vaan sanoa että oli MAHTAVAA, UPEETA, PARASTA, AWESOME! (eli suosittelen)

mut laitettii tohon eteen ja sit mentiin aaltoja päin :)
Me mentiin koko hostperheen kanssa samassa veneessä, joka teki siit vielä parempaa, koska koettiin kaikki yhdessä ja ryhmänä mentiin eteenpäin. Meitä oli siis seitsemän+ohjaaja (joka oli myös niin paras ja hauska).
Reitin alussa ohjaaja pyysi jos mä tulisin veneen takaosaan ja muilla ei ollutkaan sitten väliä (ei mitään hajua, miksi näin). Ei mulla mitään sitä vastaan ollu, hyvä vaan et on lähellä ohjaajaa jos jotain tapahtuu, ajattelin. Mut sitten ku alettiin menee sitä koskea siinä ni ohjaaja sanos mulle:
"You are most likely to fall off because you're on the back. After the waterfall, water pushes you down really hard and you're under the water the longest, so hold on tight. Is that ok with you, love?"
Mä vaan tuijotan kauhuissani ja ajattelen et onks mun riukukädet tarpeeks vahvat, mut ohjaaja vaan nauraa ja lupaa pitää musta kiinni.
Ja sivuhuomautuksena, mä olin pienenki vesiputouksen jälkee veden alla ja suurimman jälkee tuntu et keski ikuisuus päästä takas pintaa. Sentää meijän vene ei pyörähtäny ympäri niinku yhel ryhmäl tai kukaa ei tuppunu veneestä ja jääny pomppimaan vesiputouksee.


Ja sitten sitä mentiin. Reitillä oli yhteensä kolme vesiputousta ja muuten mentiin melko kapeaa koskea alas. Jossain kohdissa me mentiin seisovalteen ja jossain kohdissa sai hypätä veneestä pois ja pitää vaan veneen reunasta kiinni kun mentiin koskea alas. Mut se tais osaks johtuu siitä et meil oli niin rento ja hurjapää ohjaaja (joka silti sai olon tuntumaan turvalliseks) koska muut ryhmät ei esim. hypänny ulos veneestä kertaakaan.
Ison vesiputouksen jälkee ohjaaja iski mua vahingossa airolla naamaa (kuullostaa pahemmalta mitä se oikeesti oli ja tietty sen jälkee tuli monta kertaa "are you ok love??") ja yhdeltä hostveljeltä tuli vähän verta nenästä ku se osus johonki. Muutenki kaikilla tais tulla iskuja sinne tänne ja tietty rutkasti vettä nenään, mut kaikkien mielestä koskenlasku oli niin parasta.

Päivä oli mahtava, ilma oli loistava ja oon nyt selvinnyt hengissä "Helvetin Portista".
Hell Yeah! Haha