Viikko ilman tietokonetta

Ensinäkin pahoittelen tän kuukauden säälittävän pientä blogiarkostoa. Jotkut on jo ehtinyt blogejani kaipailemaan...

En yritä hirveesti mitään tekosyitä kehittelemään, mut minut tuntien onhan mun pakko silti yrittää selitää:

1. Mitään elämää mullistavaa ei ole tapahtunut --> ei mielenkiintosia blogiaiheita

2. Olen ollut kuluneen viikon kokonaan ilman tietokonetta (selitän kyllä miksi)

Satunnainen kuva Taru Sormusten Herrasta "hurjasta, pelottavasta" tulivuoresta (siitä jonne se sormus sitten heitettiin) Ompa hurja. Kuvatkoon se mun synkähköä viikkoa.

 Reilu viikko sitten oli oikea epäonnen viikko. Tiedän kyllä, että Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden (JEE!!), mut se ei paljon valoa tuonut viikkoon. Ensinäkin Madoka joutu ongelmiin organisaation kanssa, ja joutu melkeen lähtemään kotiin. Onneksi kuitenkin varoitus riitti tällä kertaa. Madokan piti kuitenkin poistaa Facebooktilinsä, koska Facebook oli koko jutun syy oikeastaan...

Kylminä iltoina takkatuli lämmittää

Lisäksi olen nyt kokenut maorihautajaiset.
Vuoden 13 oppilaat oli melko paljon poissa koulusta auttamassa vainajan perhettä, koska ystävämme kuului perheeseen... mutta ei siitä sen enempää.
Tarvitsimme lupalapun, jotta saimme olla koulualueen ulkopuolelle koulupäivän ajan. Lupalapun kanssa oli kuitenkin vähän... ongelmia. Meil oli kyllä hostvanhempien lupa, mut se ei ihan ollu siinä muodossa missä olis pitäny, mut mentiin silti auttamaan. Joten jouduttiin siitäki vähän koulussa ongelmiin yms...
Plus Madoka sai jälki-istuntoa yhestä muusta asiasta.


Kuten huomaatte, kaikki tää rysähti päälle vajaan puolen viikon sisällä. Hostvanhemmat ei oikeestaa ollu mitenkää vihasia, mut sovittiin että mulla on edessä yhden viikon tietokonekielto ja Madokalla kahden viikon konekielto...

Ei haitannu mua yhtään, hyväähän se vaan tekee irrottautua tietokoneesta vähäksi aikaa. Ajattelin mielessäni: Jes, upea treenausviikko tiedossa (koska ei oikeestaa olis muutakaa tekemistä ollu)!

Noh... tietenkään tämä ei onnistunut, koska oikeestaan koko perhe sairastu, minä mukaan lukien.

Olen siis juoksumatolla vietetyn ajan sijasta mm. lukenut kirjoja, katsonut leffoja, leiponut, siivonnut....

Kun ei voi lähettää sähköpostia tai jutella netissä, voi lähettää kirjeitä :)

 Launtaina kuitenkin haluttiin mennä netball peliin, koska joukkue ei olisi muuten saanut tarpeeksi pelaajia. Voitettiin peli ylivoimaisesti 24-9! Peli luisti ja mut valittiin 'Player of the Day", joten sain 3 pelaajapistettä!! Ei paha, jos ajattelee et pelasin semikuumeisena ja se oli vast mun toinen netballturnaus!

Ekasta turnauksesta, jossa voitettiin kaikki kolme peliä!

(mustat nauhat ystävän läheisen muistoksi)

Mitä olen siis oppinut tämän tietokoneettoman viikon kuluessa:

1. Pienessä nuhassa urheilu taitaakin sujua paremmin (Madoka voitti koulussa cross countryn senioritytöt ja mut valittiin päivän pelaajaksi netballturnauksessa)
2. Olen alkanut näkemään unet englanniksi
3. Luen englannin kielisiä kirjoja jo oikeastaa suomenkielen nopeudella
4. Ei tarvita kuin viikon netistä katoaminen ja kysymyksiä "oletko vielä hengissä?" alkaa tulemaan
5. Facebook on muuttanut viestisysteemiä jotenkin oudosti + joku tyyppi USAn Washingtonista oli yrittäny kai hakkeroida mun facebooktilin, joten piti vaihtaa salasana yms.
6. Kohteliaisuudet satunnaisilta ohikulkijoilta saa ihmisen hymyilemään koko päiväksi. Pitäisi siis alkaa itsekin viljelemään tätä taitoa :)
7. Voisin pitää tietokonelakkoa useamminkin. Aika virkistävää.