Mufti

Pahoittelen, että olen kirjoitellut aika laiskasti tässä kuussa. Nyt kuitenkin kirjoitan tälläisen sekalaisen kirjoituksen, että mitä tänne taas kuuluu.
Eilen meillä oli taas muftiday (ei tarvitse käyttää koulupukua). Muftiday pidetään aina, kun kerätään rahoitusta johonkin, koska meidän pitää maksaa 1-2 dollarii koululle aina kun on muftiday. Oli sitten kyseessä rikotun ikkunan paikkaaminen tai tässä tapauksessa syöpäjärjestölle lahjoituksen kerääminen, aina on tiedossa päivä jolloin ei tarvitse käyttää koulupukua (kunhan maksaa siitä pari dollaria).
Meillä oli myös tupakilpailu aamun ruokatauolla. Jokaisella tuvalla oli kuus kilpailijaa ja tarkoituksena oli puhaltaa ilmapallo rikki mahdollisimman nopeesti. Voittaja sai tupapisteitä. Kaimanawa (mun tupa) voitti, jee!! Ne yritti saada mut joukkueeseen, mut oon (ainakin mun mielest) niin hidas puhaltaa ilmapalloja et oltais varmaa hävitty jos olisin ollu joukkueessa. Hauskempaa se olikin katsoa kun ilmiset naama punasena puhaltaa ilmapalloja.

Lounastauolla meillä oli Opettajat vs Oppilaat (year 13) netball peli ja mä olin tietty myös pelaamassa. Taidettiin kuitenki hävitä vähä, mutta kivaa oli!

Meidän "pienehkö" netball joukkue. Eikä täs ollu ees läheskää kaikki

Viime viikonloppuna me käytiin kattomassa School production, eli koulun Dramaryhmän esitys. Oli tosi hyvä ja ihan mahtavia näyttelijöitä. Joskus vaan mietti et : En olis ikinä uskonu, et toi ihminen pystyy seisomaan tuolla lavalla noin itsevarmana ja on noin hyvä näyttelijä. Näytelmä oli "The Crucible". "It is a dramatization of the Salem witch trials that took place in the Province of Massachusetts Bay during 1692 and 1693." Noitien metsästyksestä se siis kertoi. Ei ihan perinteinen kouluesitys mun mielestä, mut todellakin ylitti mun odotukset.

Lunta?!

Meki saatiin siis osamme lumesta täällä. Ihan naurettavan pieni kerros se oli, mutta mahtava vaikutus sillä ihmisiin silti oli. Päivän puheenaihe: LUNTA!! Facebook pursuaa statuspäivityksiä: "OMG, it's snowing in Marton!!!" Ekalla tunnilla jopa opettaja oli innostunu lumest:. "Miss, can we go play in the snow??" "Well.. okay then" Mentiin siis ulos ja jotku yritti tehdä lumipalloja naurettavan vähäisestä ja vetisestä lumesta. Iltapäivään mennessä lumi oli tietty ihan sulanu, mut illalla sato lisää vetistä räntää... Katotaan millanen lumipeite huomenaamuna sit on...  

Muistan kun helmikuussa käveltiin kesäisessä auringonpaisteessa kouluun ja juteltiin millanen talvi Uudessa-Seelannissa on. Keskustelu meni suunnilleen näin:

Minä: Täällä ei siis sada lunta?

Hostveli: Ei. Me saadaan satunnaisesti vähä huurretta, mut ei muuta.

Minä vitsaillen: Mä varmaa toin lumen mukanani ja mun tuurilla tääl sataa lunta tänä talvena.

Hostveli: Älä huoli, tääl ei oo satanu lunta yli 40 vuoteen...

Luulin siis olevani turvassa lumelta, mutta ei. Oli kyllä aika kiva nähdä kaikki niin innoistaan niin pienestä asiasta ku lumi. Ei myöstään haittaa jos me saadaan vähä vapaata "snow day":n takia, ku jonku vanhemmat on ekaks soittanu et "On liian kylmä mennä kouluun" tai "Liian liukas ajaa lapset kouluun" tms. Mielessäni mietin vaa et: Nössöt, mä ajoin joskus pyörällä kouluun täydessä lumisateessa ja pakkasessa.
Oon nyt siis todistanu tätä melkeimpä historiallista hetkeä Martonissa. Joten kiitos lumi, tuot paljon iloa ja naurua tänne (ja myös muutaman vesilammikon).
Kyl se kevät on sieltä silti kovaa vauhtia tulossa.

You're the new kid

Valkoinen Kiwilintu

Olin siis pari viikoa takaperin Pahiatua nimisessä paikassa uusien vaihto-oppilaiden kanssa. Uusille vaihtareille se oli eka viikonloppu (ja oikeestaa ekat päivät) Uudessa-Seelannissa. Ite olin siel kertomassa että miten mulla on sujunut yms. Oli mahtavaa tavata kaikki uusia ihmisiä. Tuntu vähä niinku olis tullu taas Uutee-Seelantii ekaa kertaa. Harmi vaa et tulin kipeeks ku tulin suoraa Christchurchista Pahiatuaan. Ajattelin et joo no nukun kunnol ja se menee ohi, mut meniki vaan pahemmaks sen viikonlopun aikana. Käytii kuitenkin katomassa mm. kiwi lintuja, joka oli kiva, koska en oo niitä edes itse vielä nähnyt. Meidän (tai niiden jotka halus) oli myös tarkotuksena mennä hyppäämään bungee hyppy tms, mut kävi sillee et taivaalta sato lunta (jota ei siis yleensä täällä pohjois-saarella tapahdu). Ei tota lunta taida päästä pakoon millään. Eihän sitä tiettykää ees jääny maaha, mut silti. Sen päivän vietinki sit kokonaan peiton alla yskien.
Tulin siis jo maanantaina kotii, vaikka tarkotuksena oli mennä suoraa kaverin luokse Mastertoniin tiistaina.
Mä, Madoka ja uusi naapuri, tanskalainen vaihtari, saavuttiin Martonii jo sit maanantai iltana.

Madokan kyltit Beaticelle. Welcome on vähä kirjotettu väärin, mut mitä väliä? ;D

Seuraavana torstaina me vastaanotettiin meidän uus vaihto-oppilas Beatrice Italiasta. Beatrice vaikuttaa mukavalta, mut on se kyl aika ujo ja hiljane. Mut uskon et rohkeutta puhuu englantii tulee lisää, kun oppii enemmän ja pääsee yli alkushokista...

Kouluun meille tuli kaks aasialaista vaihtaria lisää. Poika Hong Kongista ja tyttö Thaimaasta.

Muutenkin tuli uusi oppilaita. Ainakin mun kuvistunnilla on tyttö joka muutti Fijiltä. Lisäks meijän koulu saa aina välil uusii oppilait, jotka on erotettu niitten edellisestä koulusta... joten niit tuli taas pari.

On iha jees olla Uuden-Seelannin koululenkin pohjalla ja saada oppilaat joita muut ei halua. Oikeest se on aika rentoo, joten mikäs siinä :)